Tekoälyn käyttö ja sen systemaattinen hyödyntäminen yrityksissä on edelleen hajanaista.

Yksi hyödyntää tekoälyä monipuolisesti päivittäin. Toinen kyselee siltä ruokaohjeita ja pääkaupunkeja, kolmas on päättänyt ettei tekoälyyn koske, koska se surkastuttaa ajattelua ja tekee ihmisistä tyhmempiä. Johto pohtii hyötyjä, tietoturvaa ja yhteisiä pelisääntöjä. Lisenssit voidaan hankkia nopeasti, mutta yhteinen tapa käyttää niitä ei ilmesty automaattisesti laskun mukana.

Näissä tilanteissa Keskeinen Tekijä auttaa.

Keskeinen Tekijä on tekoälykoulutuksiin, työpajoihin ja tekoälyn käyttöönottoon erikoistunut oululainen yritys. Autamme pk-yrityksiä kehittämään henkilöstön tekoälyosaamista, löytämään hyödylliset käyttökohteet ja rakentamaan toimivia, turvallisia tapoja hyödyntää tekoälyä arjen työssä.

Kuka olen?

Olen Mari Jauhola, Keskeisen Tekijän yrittäjä, tekoälykouluttaja ja liiketoiminnan strateginen kehittäjä.

Vahvuuteni on yhdistää laaja tilannekuva käytännön tekemiseen. Autan jäsentämään, missä yritys on nyt, mitä sen kannattaa tavoitella ja mikä olisi riittävän konkreettinen seuraava askel. Työpajoissa tämä tarkoittaa sitä, että eri näkökulmat saadaan saman pöydän ääreen ja keskustelusta syntyy päätöksiä, kokeiluja ja omistajuutta.

En lähesty tekoälyä ensisijaisesti teknologiaprojektina. Aloitan työstä, tavoitteista ja liiketoiminnasta: mitä ihmiset yrittävät saada aikaan, missä aikaa kuluu, mikä aiheuttaa kitkaa ja millainen muutos olisi yritykselle riittävän arvokas.

Vasta sen jälkeen ratkaistaan, millainen rooli tekoälyllä voisi olla.

Miten päädyin tekoälyn pariin?

Oma polkuni yrittäjäksi on kulkenut liiketoiminnan strategisen kehittämisen, asiakas- ja markkinaymmärryksen, digitaalisten palveluiden, tiedolla johtamisen, markkinoinnin ja liiketoiminnan johtamisen kautta. Olen työskennellyt niin media- ja palveluliiketoiminnan kuin valmistavan B2B-teollisuuden parissa asiantuntija-, kehitys- ja liiketoimintajohdon tehtävissä.

Tehtävät ja roolit ovat näyttäneet erilaisilta, datanhallinnasta tuotekonseptointiin, prosessikehityksestä muutoksen johtamiseen, mutta on niissä myös jotain yhteistä: tietoa ja mahdollisuuksia on paljon, mutta olennaisen tunnistaminen, valintojen tekeminen ja uuden toimintatavan vieminen käytäntöön on usein haastavaa.

Tekoäly tarjoaa näihin haasteisiin uuden välineen, mutta myös paljon uusia kysymyksiä. Mitä meidän kannattaa tehdä, jotta tekeminen oikeasti muuttuu paremmaksi?

Työkalun käyttäminen on toki osa vastausta. Varsinainen hyöty syntyy kuitenkin vasta silloin, kun tekoäly auttaa tekemään jonkin tärkeän asian paremmin: löytämään olennaisen tiedon, valmistelemaan päätöstä, vähentämään toistuvaa käsityötä, parantamaan tuotoksen laatua tai vapauttamaan aikaa siihen, missä ihmisen osaamista todella tarvitaan.

Siitä näkökulmasta myös Keskeinen Tekijä tarkastelee tekoälyä.

Mitä Keskeinen Tekijä tekee?

Keskeinen Tekijä auttaa yrityksiä siirtymään satunnaisista tekoälykokeiluista suunnitelmalliseen ja hyödylliseen käyttöön.

Palveluihin kuuluvat:

• käytännönläheiset tekoälykoulutukset yrityksille ja työyhteisöille
• tekoälytyöpajat käyttökohteiden, työnkulkujen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen
• AI-pelisääntöjen sekä yritys- ja asiantuntijakontekstien rakentaminen
• AI Arkeen -kehitysohjelmat henkilöstön osaamisen ja yrityksen yhteisen toimintamallin kehittämiseen
• rajattujen tekoälyavusteisten työnkulkujen ja pilottien suunnittelu ja testaaminen

Työtä voidaan tehdä yhdessä yrittäjän, johdon, yksittäisen tiimin tai koko henkilöstön kanssa. Sisältö sovitetaan aina osallistujien työhön ja yrityksen tilanteeseen. Geneerinen esimerkkilista voi herättää ajatuksia, mutta toimiva käyttötapa syntyy yleensä vasta, kun tarkastellaan oikeaa tehtävää, käytettävää tietoa ja tavoiteltua lopputulosta.

Miten työskentelen?

Työskentely alkaa yleensä keskustelusta ja nykytilanteen jäsentämisestä. Mitä yrityksessä jo tehdään? Missä tekoälyä käytetään? Mitä halutaan saada aikaan? Mitkä asiat vaativat yhteisiä päätöksiä?

Sen jälkeen etenemme tilanteen mukaan. Usein paras tapa aloittaa on tiimin yhteinen sukellus tekoälyn pariin koulutuksen tai työpajan kautta. Kun kaikilla on ymmärrys ja osaaminen, syttyy myös yhteinen innostus ja mahdollisuuksien tunnistaminen helpottuu. Samalla tärkeää on kuitenkin varmistaa, ettei innostus sammu heti seuraavana maanantaina kun arki vie mennessään. Siksi usein on hyödyllistä jatkaa matkaa yhdessä myös tästä eteenpäin:

1. Tunnistamme työn, prosessin tai liiketoiminnan tavoitteen, jota halutaan kehittää.
2. Kartoitamme mahdolliset tekoälyn käyttökohteet.
3. Priorisoimme vaihtoehdot hyödyn, toistuvuuden, toteutettavuuden ja riskien perusteella.
4. Rakennamme ja testaamme rajatun toimintatavan oikeassa työssä.
5. Sovimme, miten toimiva tapa dokumentoidaan, otetaan käyttöön ja pidetään ajan tasalla.

Kaikkea mahdollista ei tarvitse tehdä, varsinkaan kerralla. Useimmiten paras tulos syntyy siitä, että yritys valitsee muutaman aidosti hyödyllisen käyttötavan ja opettelee tekemään ne hyvin.

Millainen yhteistyökumppani olen?

Minulle hyvä yhteistyö alkaa siitä, että ymmärrän asiakkaan tilanteen kunnolla. Kysyn, kuuntelen ja perehdyn siihen, mitä yrityksessä tavoitellaan, miten työtä tällä hetkellä tehdään ja missä todellinen kehittämisen tarve on.

Laaja-alaisen liiketoimintataustani ansiosta pystyn tarkastelemaan samaa tilannetta useasta suunnasta. Tekoälyn käyttökohde voi liittyä yhtä aikaa asiakkaisiin, prosesseihin, tiedon hyödyntämiseen, johtamiseen ja henkilöstön arkeen. Autan hahmottamaan näiden väliset yhteydet ja löytämään kohdan, josta kehittäminen kannattaa aloittaa.

Suunnittelen koulutukset, työpajat ja kehityskokonaisuudet asiakkaan omien tavoitteiden ja tilanteen mukaan. Asiakas saa aina aitoa hyötyä ja jotain oikeasti käyttökelpoista.

Työskentelyotteeni on rento ja mutkaton. Asioista voidaan puhua sellaisina kuin ne ovat, myös silloin kun suunta on vielä epäselvä.

Työpajoissa pidän huolen siitä, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi ja ihmiset pääsevät osallistumaan ratkaisujen kehittämiseen. En tuo valmista vastausta pöytään kuuntelematta ensin, mutta en myöskään jätä keskustelua leijumaan ilmaan. Yhteisen työn päätteeksi pitää olla selvempää, mitä tehdään seuraavaksi, miksi, ja miten.

Aloitetaanko teidän tilanteestanne?

Teidän ei tarvitse tietää valmiiksi, tarvitsetteko koulutuksen, työpajan, kehitysohjelman vai rajatun pilotin.

Ensimmäisessä keskustelussa käymme läpi lähtötilanteenne, tärkeimmän tavoitteen ja sen, millainen etenemistapa olisi tässä vaiheessa järkevä.